Digitalisoituneessa nykymaailmassa ansaintalogiikat ja tapa muodostaa tuloa on muuttunut. Vaikka yhä edelleen suurin osa työssäkäyvistä on niin sanotuissa normaaleissa työsuhteissa, moni toimii yrittäjänä ja freelancerina tai muissa epäsäännöllisissä työsuhteissa. Palkka ei tule yhdeltä työnantajalta, vaan monesta eri lähteestä projektiluontoisesti. Joillekin tämä toimintamalli tarkoittaa tavoiteltua vapautta ja ihanteellista työskentelytapaa. Mutta yhtä lailla löytyy ihmisiä, jotka priorisoisivat vakituista työsuhdetta ja kokevat nykyiset työmarkkinat vähemmän mieluisina. On myös aloja, joissa keikkaluontoinen työskentelytapa on ollut aina enemmän tai vähemmän tavallista. Erilaiset luovuutta vaativat kulttuurialat ovat tästä hyvä esimerkki. Vaikkapa muusikot ovat tottuneet ajatukseen, että heillä ei ole yhtä työsuhdetta ja työnantajaa, vaan kustakin esiintymisestä maksetaan erikseen. Tämä on harvoin kuitenkaan ongelma, vaan yleisesti hyväksytty lähtökohta. Muusikon tulot eivät kuitenkaan muodostu ainoastaan keikkailusta ja esiintymisestä, vaan luonnollisesti myös levymyynnistä, joka on myös murroksessa.

Digitalisaatio helpottaa musiikin julkaisua mutta ei takaa tuloja

Musiikin myynti ja jakelu on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Aiemmin muutamat suuret levy-yhtiöt hallitsivat musiikkibisnestä, mutta nyt uudenlaiset digitaaliset suoratoistoalustat ja niihin liittyvät tukipalvelut antavat kelle tahansa mahdollisuuden julkaista musiikkia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen kansalainen on samalla viivalla musiikkibisneksessä. Saadakseen tuotoksilleen huomiota ja yleisöä, tulee edelleen olla merkittävä markkinointikoneisto ja suhdeverkostot käytössään. Tästä syystä myös nykymuusikkojen on tarpeen edelleen tehdä töitä perinteisten musiikkibisneksen ammattilaisten kanssa. Levy- ja mediayhtiöt avaavat potentiaalisille muusikoille ovia, mutta eivät tee sitä taatusti ilmaiseksi. Muusikon lopulliset ansiot voivat olla hyvin pienet, vaikka yleisö pitäisi kovasti hänen musiikistaan. Muusikon sopimat sopimukset vaikuttavat siihen, millaiset tulot hänellä voi olla, eivätkä levy-yhtiöt ja muut tahot tyypillisesti ole pitämässä yksittäisen muusikon puolta. Usein tilanne on myös se, että rahaa jää paljon maailmalle, vaikka suomalainen levy-yhtiö ei vetäisi välistä suuria summia. Suomalaisten artistien menestyminen maailmalla on edelleen melko harvinaista, mutta ei mahdotonta. Muusikon tulee olla ehdottoman tarkka varmistaakseen itselleen riittävä ja oman tahtotilan mukainen ansiotaso.

Muusikon talous kuntoon

Kun on kyse mistä tahansa luovasta alasta, keskustelu rahasta voi olla vaikeaa. On yleisesti tiedossa, että moni taiteilija tienaa vähän. Samalla vallitsee myyttinen käsitys lahjakkaasta taiteellisesta nerosta, jota ei arvosteta omana elinaikanaan, ja jonka suuruus tunnustetaan vasta hänen kuoltuaan. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että erilaisilla kulttuurialoilla on sosiaalisesti sallittua tai jollain tapaa jopa ihailtua olla hyvin pienituloinen. Ikään kuin raha ja luovuus eivät voisi kuulua yhteen. Jokainen tietysti itse määrittelee itselleen tärkeimmät asiat, mutta on syytä myös ravistella ajatusta siitä, etteikö muusikko tai kuka tahansa muu luovan alan erikoisosaaja voisi suhtautua tiukan rationaalisesti omaan talouteensa. Suunnitelmallisuudella ja järkevillä valinnoilla voi kuka tahansa saada taloutensa tasapainoon. On myös osa vastuullisuutta pyytää apua esimerkiksi taloushallinnon ammattilaisilta, mikäli omat taidot eivät riitä kirjanpidon kysymyksissä. Jos on tarvetta hankkia laina, Zmarta.fi -tyyppiset palvelut auttavat puolestaan vertailemaan eri vaihtoehtoja.