Musiikkiteollisuus säilyi lähes muuttumattomana aina viime vuosituhannen vaihteeseen asti. Ihmiset ovat aina tehneet musiikkia, toiset paremmalla menestyksellä kuin toiset. Yhteistä on kuitenkin ollut se, että musiikkia on pystytty tallentamaan johonkin muotoon, ja näitä tallenteita on myyty kuluttajille ympäri maailmaa. Analogiset tallennusmuodot kuten LP-levy ja C-kasetti olivat markkinoilla pitkään, ja moni ei varmasti arvannutkaan, miten nopeasti niistä luovutaan, kun digitaalinen maailma tekee tuloaan. Joku saattoi ajatella, että LP – levy on niin kätevä, ettei sen korvaajaa varmasti pystytä ikinä keksimään. Toisin kuitenkin kävi.

Musiikin tallennusmuodot seurasivat toisiaan

Digitaaliseenkin aikaan liittyy vielä musiikin tallennukseen ja toistamiseen tarkoitettuja välineitä. C-kasetin jälkeen markkinoille tullut CD-levy tuntui varmasti uudelta ja erilaiselta verrattuna analogisiin musiikin tallennusmuotoihin. Nyt soittimesta saattoikin valita suoraan, minkä kappaleen haluaa kuunnella, kun taas C-kasettia kuunnellessa nauhaa piti kelata, ja välillä kokeilla osuiko oikeaan kohtaan, jos halusi kuunnella jonkun tietyn kappaleen. Hieman vastaavanlainen ominaisuus oli käytössä myös LP-levysoittimissa, mutta soittimen neula piti itse asettaa kohtaan, josta kappale alkoi.

Markkinoilla oli myös joitakin muita digitaalisen musiikin tallennusmuotoja, mutta ne eivät lyöneet läpi niin selvästi kuin CD-levy. Esimerkiksi Sony toi markkinoille Minidisc -formaatin, joka jäi kuitenkin hyvin marginaaliseksi. Tuolloin moni varmasti ajatteli, että CD-levy on niin hieno keksintö, että siitä ei voida enää parantaa, kun kappaleenkin voi valita suoraan ihan itse.

Pian monet toimijat kuitenkin alkoivat myydä musiikkia suoraan digitaalisessa muodossa, ja perinteiset fyysiset tallenteet jäivät historiaan. Musiikkia alettiin ladata verkosta Mp3 -formaatissa, ja se tallennettiin sen jälkeen omaan musiikkisoittimeen. Se oli hyvin kätevää, sillä pieneen, taskussa kulkevaan soittimeen mahtui satoja ja jopa tuhansia musiikkikappaleita. Enää ei tarvinnut kantaa mukanaan erillisiä musiikkitallenteita. Joku saattoi jopa ottaa lainaa sitä varten, että sai kaikki suosikkiartistinsa kappaleet soittimeensa.

Suoratoistopalvelut mullistivat musiikkiteollisuuden

Tämän Mp3-muotoisten kappaleiden kuuntelun ajateltiin varmasti jäävän pitkäaikaiseksi ratkaisuksi, koska se oli niin helppoa ja vaivatonta. Pian kuitenkin tulivat erilaiset suoratoistopalvelut, jotka ovat uskomattoman nopeasti syrjäyttäneet perinteiset musiikin tallennusmuodot. Nykyisin voi pienellä kuukausimaksulla kuunnella valtavaa musiikkikirjastoa niin paljon kuin haluaa. Palveluita löytyy useita erilaisia, ja hinta on niissä kaikissa suhteellisen matala. Markkinoilla ovat esimerkiksi Spotify ja Deezer, jotka ovat hyvin suosittuja.

Kuluttajalle musiikin kuuntelun kehitys on ollut erittäin positiivinen asia, sillä enää ei tarvitse käyttää montaa kymmentä euroa yhteen levyyn. Aiemmin levyjä ei voinut kuunnella missään etukäteen, vaan oli ostettava ainakin osittain sika säkissä, kun ei tiennyt, millaisia kappaleita levyllä on. Musiikin tekijöille tämä kehitys taas on ollut aikamoinen muutos, eikä välttämättä positiivisessa mielessä. Aiemmin artistit ja yhtyeet tienasivat levymyynnillä hyvin, ja etenkin suosituimpien artistien uudet levyt myivät pääsääntöisesti hyvin.

Nykyään vallalla ovat kuitenkin täysin kuuntelijan markkinat. Kappaleita voi kuunnella missä tahansa täysin ilmaiseksi, ja vain harva ostaa enää fyysisiä tallenteita. Harrastajat saattavat ostaa esimerkiksi LP-levyjä, koska pitävät niiden äänimaailmasta. Toiset taas saattavat haluta hankkia suosikkibändinsä CD-levyn keräilymielessä. Tosiasia kuitenkin on, että artistien tulot ovat romahtaneet suoratoistopalveluiden takia. Monet ovatkin kritisoineet sitä, että artistit eivät saa kunnon korvausta musiikin suoratoistosta, vaan summa on aivan marginaalinen. Nykyisin artistit tienaavatkin tulonsa pääasiassa keikkamyynnillä.

Suoratoistopalvelut taas ovat tulleet jäädäkseen. Näin tosin ajateltiin muistakin musiikin kuuntelun muodoista, joten voi hyvin olla, että vuosikymmenen päästä naureskellaan musiikin suoratoistopalveluille, ja sille, kuinka alkeellisia ne olivatkaan.