Suomalaisen musiikkiteollisuuden ekologinen jalanjälki: Pienenevätkö nuotit, kun ympäristö soi?

Musiikkiala murroksessa: Kohti kestävämpää säveltaidetta

Suomalainen musiikkiteollisuus on herännyt kasvavaan huoleen ympäristövaikutuksistaan. Vaikka ala ei ole suurimpien saastuttajien joukossa, sen toiminnalla on silti merkittäviä vaikutuksia, jotka ulottuvat konserttien energiankulutuksesta ja matkustamisesta äänitteiden tuotantoon ja kulutukseen. Miten ala vastaa haasteeseen ja millaisia konkreettisia toimia on jo tehty?

Livemusiikin vihreä vallankumous: Festivaalit ja kiertueet eturintamassa

Livemusiikki on tunnistettu yhdeksi musiikkiteollisuuden suurimmista päästölähteistä. Artistien ja yleisön matkustaminen, tapahtumapaikkojen energiankulutus, ruokailu ja oheistuotteet muodostavat merkittävän kuorman. Suomessa on kuitenkin otettu tärkeitä askeleita kohti kestävämpää livemusiikkia. Esimerkiksi Flow Festival on ollut hiilineutraali jo vuodesta 2009, ja se on jatkuvasti pyrkinyt vähentämään jätteen määrää ja energiankulutuksen päästöjä. Flow Festivalin panostus kasvisruokaan on myös merkittävä, sillä vuonna 2018 jopa 46 prosenttia ruokamyynnistä oli kasvis- tai vegaanivaihtoehtoja.

Kiertue-elämän uusi suunta

Myös kiertue-elämään on kehitetty uusia, kestävämpiä malleja. Suomen Jazzliitto on ollut edelläkävijä hiilineutraalin kiertuemallin kehittämisessä. Jazzliiton projektissa mitataan kiertueiden hiilijalanjälki ja laaditaan toimintasuunnitelma hiilineutraalien kiertuekäytäntöjen saavuttamiseksi. Kiertueilla kokeillaan erilaisia kuljetusmuotoja, kuten junaa ja sähköautoja, ja kerätään tietoa ympäristöystävällisistä valinnoista. Myös ”vihreät riderit”, eli artistien toivelistat konserttipaikoille, ovat yleistyneet, ja niissä painotetaan esimerkiksi julkisen liikenteen suosimista ja vegaanisten ruokavaihtoehtojen tarjoamista.

Äänitteiden uusi aikakausi: Ekolevystä digitaaliseen jakeluun

Myös äänitetuotannossa on tapahtunut kehitystä. Maailman ensimmäinen ekologinen vinyylilevy, EcoRecord, on valmistettu kierrätettävästä PET-muovista perinteisen PVC:n sijaan. EcoRecord-levyn valmistusprosessi vähentää ympäristövaikutuksia merkittävästi. Vaikka ekolevyt ovat positiivinen askel, on tärkeää muistaa, että digitaalinen jakelu on jo itsessään vähentänyt fyysisten äänitteiden ympäristövaikutuksia. Suoratoistopalveluiden yleistyminen on pienentänyt valmistukseen, pakkaukseen ja jakeluun liittyviä päästöjä.

Työkalut ja tiekartat: Koko alan yhteinen suunta

Suomalaisen musiikkiteollisuuden kattojärjestöt ovat kehittäneet ilmaisen hiilijalanjälkilaskurin, joka on suunnattu erityisesti livemusiikin päästöjen mittaamiseen (Gramex). Laskuri auttaa alan toimijoita arvioimaan toimintansa ilmastovaikutuksia ja asettamaan päästövähennystavoitteita. Lisäksi on laadittu ”Cool Music” -ilmastotiekartta, joka tarjoaa konkreettisia toimia päästöjen vähentämiseksi ja asettaa tavoitteet vuoteen 2030 ja 2035. Tiekartta korostaa erityisesti matkustamisen päästöjen vähentämisen tärkeyttä, sillä ne muodostavat yli 70 prosenttia alan päästöistä (thisisFINLAND).

KEMUT: Työkalupakki kestävämpään musiikkialaan

Kestävämmän musiikkialan työkalupakki (KEMUT) -hanke on toinen merkittävä esimerkki suomalaisen musiikkialan pyrkimyksistä kohti kestävyyttä. KEMUT-hanke pyrkii luomaan helppokäyttöisen aineisto- ja tietopankin sekä laskureita hiilidioksidipäästöjen seuraamiseksi ja vähentämiseksi koko Suomen musiikkialan käyttöön. Hanke on lähtenyt liikkeelle havainnosta, että musiikkialan toimijat ovat halukkaita vähentämään ympäristövaikutuksiaan, mutta kaipaavat konkreettisia työkaluja ja tietoa.

Musiikkikasvatus ja tietoisuuden lisääminen: Nuotit nuorille, tulevaisuus kestävälle

Kestävän kehityksen periaatteiden integroiminen musiikkikasvatukseen on avainasemassa tulevaisuuden musiikkiteollisuuden muovaamisessa. Helsingissä järjestetty kansainvälinen musiikkikasvatuskonferenssi (ISME) vuonna 2024 korosti juuri tätä teemaa. Konferenssissa käsiteltiin musiikin roolia kestävien arvojen opettamisessa ja esiteltiin tutkimuksia, jotka yhdistävät taiteen ja luonnontieteen näkökulmia. Musiikkikasvatuksen avulla voidaan lisätä tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja kannustaa tulevia sukupolvia toimimaan vastuullisemmin.

Sävelten sinfoniaa, ei ympäristön kakofoniaa

Suomalainen musiikkiteollisuus on osoittanut, että se on valmis ottamaan vastuuta ympäristöstä. Konkreettiset toimet, kuten hiilijalanjälkilaskurit, ekologiset äänitteet, kestävät kiertuemallit ja musiikkikasvatuksen painottaminen, vievät alaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Vaikka haasteita riittää, erityisesti matkustamisen päästöjen vähentämisessä, on suunta selvä. Musiikkiteollisuuden on jatkettava yhteistyötä, jaettava tietoa ja kehitettävä uusia innovaatioita, jotta voimme nauttia musiikista puhtaammalla omallatunnolla – ja varmistaa, että tulevatkin sukupolvet voivat kuunnella sävelten sinfoniaa, ei ympäristön kakofoniaa.